keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulu tulla jollottelee


Harjoittelu, näytöt ja vuoden viimeinen koulupäivä on nyt taputeltu. Mun pitäis tosiaan olla nyt joululomalla, mutta ei tämä ole kyllä lomalta ainakaan vielä tuntunut. Tiistaina, eli ensimmäisenä lomapäivänä heräsin vaille 7 ja lähdin tallille vähän ennen puolta kahdeksaa. Illalla kotiuduin vasta seitsemän jälkeen, eli päivän menot kestivät noin 12 tuntia. Tänään olin buukannut itselleni työpäivän, jotta saan vähän lisää rahaa joululahjaostoksia varten ja pääsin niinkin oman alan hommaan kun remonttireiskaksi ja mun urakkana oli sisäkattoon tehtävät toimenpiteet. Suoriuduin kuitenkin alan pikaisesta vaihdosta ihan kunnialla ja nyt toivottavasti huomisesta alkaen pääsen vähitellen pienoisesta kiireestä huolimatta rauhoittumaan joulun viettoon. 

Tiistain aikainen tallille lähtö johtui Ompun hammashoidosta, kun hevoshammasteknikko Marika tuli tallille raspaamaan ja tsekkaamaan muutenkin hevosten suut. Omppua ei tietääkseni ole raspattu koskaan (?), joten tämä oli nyt viimeistään ajankohtaista. Kyllähän sieltä sanomista löytyi matalan kitalaen ja sudenhampaiden verran, eli semmoisia huolia meillä nyt jatkossa. Matala kitalaki ei ainakaan tietääkseni vaikuta oikeastaan muuhun kun kuolainten valintaan, eli missään nimessä Ompun suuhun ei saa niveltä laittaa tai mitään kuolainta joka voi painaa kitalakea. Sudenhampaat joudutaan poistamaan pikimmiten, joten tammi- tai helmikuussa meillä olisi sellainen operaatio edessä. Kunnaneläinlääkäri ei suostu niitä edes poistamaan, joten minun on saatava joku toinen eläinlääkäri tallille tai vaihtoehtoisesti kuskata heppa klinikalle. Onneksi hintatietoja selvittäessäni kivi vierähti sydämeltä, sillä eipä tämä kovin kallis operaatio taida olla. 


Vielä olisi kaksi arkipäivää edessä, jonka jälkeen saadaan rauhoittua joulun viettoon. Torstai ja perjantai vaikuttavat jo valmiiksi aika kiireisiltä, mutta tekeminen on kuitenkin mieluisaa. Täytyy käydä joululahjaostoksilla, askarrella muutama joululahja, tehdä joulusiivous ja tietenkin liikuttaa Omppu. Huomenna saan Ompun ratsastuksesta videota ensimmäistä kertaa. Tamman toinen ratsastaja Hanna tulee avuksi tallille ja lupasi olla hetken myös kamera kädessä. Päivän päätehtävä on kuitenkin totuttaa Omppu maneesin ohi ajaviin autoihin, eli toinen on Ompun kanssa maneesissa ja toinen ajaa autolla edestakaisin maneesin vierestä. Maneesin ulkopuolelta kuuluvat äänet pelottavat hevoslasta edelleen aika paljon ja mielestäni näihin on parempi totutella kun odotella, että joku tippuu hepan säikähtäessä tai muuten vain sattuu jotain. Perjantaina Ompulla joko ratsastetaan kevyesti tai se juoksutetaan, jonka jälkeen se saa jäädä kolmen päivän lomalle, jolloin käyn korkeintaan taluttelemassa sitä tai vaihtoehtoisesti se saa itsestään liikkua irtona. 


Lauantaina onkin jo jouluaatto. Se ei juurikaan herätä minussa iloa, vaikka yritän ajatella positiivisesti. En näe Ninniä koko jouluaattona, sillä se suuntaa isänsä kanssa sukuloimaan yli sadan kilometrin päähän. Olen yrittänyt vältellä tätä asiaa, sillä aina sitä miettiessäni kyynel meinaa vierähtää väkisin silmäkulmasta. Ajatus jouluaatosta ilman omaa lasta ei ole millään muotoa minulle ok, mutta tietenkin nämä asiat on mentävä tasan eron jälkeen ja nyt on isän vuoro viettää joulua lapsensa kanssa. Jouluaatto kuluu meidän osalta Rasmuksen vanhempien luona, eli ei meidän onneksi tarvitse ihan kotona mököttää. Joulupäivänä käydään aamulla minun mummoni luona syömässä, jonka jälkeen haetaan Ninni ja suunnataan Rasmuksen mummon luokse syömään. Meidän perhe viettää joulun vasta tapaninpäivänä. Vaikka joulu onkin erilainen kun ennen, on siihen vain asennoiduttava positiivisesti. En voi tälle tilanteelle mitään vaikka kuinka mököttäisin, joten yritän nauttia tästä ajasta kaikesta huolimatta. Tietenkin itken jos itkettää, eikä ole mikään ihme jos ikävöi jouluna omaa lastaan. Ninniä tämä tilanne ei haittaa, hän saa kahden suvun joulukekkerit ja näkee joulupukin kahdesti, joten sillehän nämä joulut juhlitaan aina tuplana. 

Joutuuko joku muu viettämään joulun ilman lastaan? 


6 kommenttia:

  1. Kiva postaus:) ja noi valoelukat on ihania:)

    VastaaPoista
  2. Voih, tuo vika kuva on ehkä maailman paras <3 rakkaat <3

    VastaaPoista
  3. Oikein lämmintä ja rauhallista joulua sinulle Laura! Toivottavasti aatto menee mukavasti, vaikka lapsesta erossa oletkin<3 Keskityt sitten parisuhteeseen ;D Juttujasi on mukava lukea ja halusinkin vielä kiittää siitä, kun muuten ei juuri koskaan tule kommentoitua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaan vähän myöhässä, mutta kiitos kommentista ja joulun toivotuksista :)

      Poista

En julkaise asiattomia ja törkeitä kommentteja. Arvostella saa, mutta se tulee tehdä asiallisesti ja hyvää kielenkäyttöä kunnioittaen. En myöskään julkaise kommentteja, jotka ovat osoitettu toisille kommentoijille.

Kiitos kun kommentoit ☺